ORTODOKSISESTA MAAILMASTA

En ole yleensä kirjoittanut tänne blogiin omia tekstejäni, vaan rajoittunut ainoastaan käännöksien julkaisemiseen. Monet ovat kuitenkin pyytäneet minua kirjoittamaan lyhyen johdatuksen ortodoksiseen raamatuntulkintaan, joten tartuin tuumasta toimeen. Viime aikoina julkisessa keskustelussa on eri yhteyksissä viitattu kristinuskon tärkeimpään kirjaan, Raamattuun. Puheenvuoroista on kuitenkin käynyt ilmi, että raamatuntulkintamenetelmien tuntemus vaihtelee, eivätkä aina lukijoille tai kirjoittajille edes tulkinnan perusperiaatteet ole selvillä. Erityisesti olen törmännyt epätietoisuuteen ortodoksisesta raamatuntulkintaperinteestä. Miten kirkkomme siis tulkitsee pyhiä kirjoituksia? Usein sanotaan, että ortodoksinen kirkko on tradition kirkko. Uskon lähteinä pidetäänkin Raamatun ohella kirkon kaksituhatvuotista traditiota: Raamattu kuuluu traditioon, ja traditio taas pohjautuu Raamattuun. Tradition ytimessä ovat ensimmäisen vuosituhannen aikana vaikuttaneet kirkkoisät ja myös kirk...

Pyhien joukkoon luetun isämme Andreaan, Kreetan piispan, opetuspuhe kunniallisen ja eläväksitekevän ristin koko maailmalle koittaneen ylentämisen juhlana Vietämme ristin juhlaa, ja koko kirkon täyteys valaistuu kuin salamasta. Vietämme ristin juhlaa, ja ilon säihke valaisee maanpiirin kasvot. Vietämme ristin juhlaa, ristin, jonka kautta pimeys karkotettiin ja tilalle saapui valo. Vietämme ristin juhlaa ja kohoamme Ristiinnaulitun kanssa jättäen allemme syntisen maan, jotta saavuttaisimme korkeuden. Risti ylennetään ja se ylentää mukanaan maan päällä olevan ihmissuvun sekä tyrmää pahojen henkien röyhkeyden. Risti ylennetään, ja Saatanan vastustava voima perääntyy ja joutuu häpeään. Ristin ylennetään ja Kirkon täyteys rientää sen luo. Risti ylennetään, ja kaupungit viettävät juhlaa sekä kansat riemukkaasti tekevät keskenään sovinnon. Ristin muisteleminen on ilon ennusmerkki ja päätepiste ankeudelle. Mutta kuinka suurta onkaan ristin muodon katseleminen! Sillä se vapa...

Pyhien joukkoon luetun isämme Epifanioksen, Kyproksen piispan, puhe Kristuksen pyhästä ylösnousemuksesta (katkelmia) Herra, siunaa! Vanhurskauden Aurinko on tänään, kolmantena päivänä, koittanut ja valaissut ja koko luomakunnan. Ennen aikoja oleva Kristus versoi kolmantena päivänä kuin viiniköynnös ja täytti maanpiirin ilolla. Nähkäämme illaton aamu, nouskaamme tänään ennen aamun alkua ja täyttykäämme valon ilolla. Kristus avasi tuonelan portit, ja kuolleet nousivat unestaan. Kristus, langenneiden ylösnousemus, nousi kuolleista ja nosti kanssaan Aadamin! Kristus, kaikkien ylösnousemus, nousi kuolleista ja vapautti Eevan kirouksesta! Kristus, hän joka on ylösnousemus, nousi kuolleista, ja saattoi iloon kaikki epäjärjestyksessä olevat! Herra heräsi kuin nukkuja ja murskaten vihollisensa saattoi heidät häpeään. Hän nousi kuolleista ja lahjoitti koko luomakunnalle ilon, hän nousi kuolleista ja tyhjensi tuonelan tyrmän. Hän nousi kuolleista ja muutti turmeltuneisuuden l...

Pyhien joukkoon luetun isämme Epifanioksen, Kyproksen piispan, puhe Herran ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen jumalallisen ruumiin hautauksesta, Joosef Arimatialaisesta ja Herran pelastavaisten kärsimyksien jälkeen ihmeellisesti tapahtuneesta laskeutumisesta tuonelaan Suurena ja pyhänä lauantaina (katkelmia) Mitä tämä on? Tänään maan päällä vallitsee syvä hiljaisuus, syvä hiljaisuus ja rauha: syvä hiljaisuus, koska Kuningas nukkuu. Maa on pelästynyt ja vaiennut, koska Herra nukkui pois lihassa ja nosti ylös aikojen alusta asti kuolleet. Jumala kuoli lihassa ja tuonela kauhistui. Jumala nukahti hetkeksi ja nosti ylös tuonelassa olevat. Missä ovat nyt hetki sitten tapahtuneet järistykset, Kristusta vastaan suunnatut huudot ja meteli, oi lainrikkojat? Missä ovat kansanjoukot, juonittelut, asejoukot ja keihäät? Missä ovat kuninkaat, papit ja tuomittavat tuomarit? Missä ovat lyhdyt, veitset ja tahdittomat huudot? Missä kansat, ahdistelut ja kelvoton vartio? T...

Pyhä Justin Popovic: ORTODOKSISUUDEN SUNNUNTAINA (Katkelmia) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. Veljet ja sisaret, tänään on pyhä ortodoksisuuden sunnuntai, yksi vuoden viidestäkymmenestäkahdesta sunnuntaista, jota nimitetään ortodoksisuuden sunnuntaiksi. Suuri ja pyhä sunnuntai. Sunnuntai, jolloin juhlitaan ortodoksisuuden voittoa kaikesta valheesta, kaikesta epätotuudesta, kaikesta harhaopista, kaikista epäjumalista: ortodoksisuuden voittoa kaikesta väärästä opetuksesta, kaikesta väärästä filosofiasta, tieteestä, kulttuurista, kuvasta. Ortodoksisuuden pyhä voitto. Tämä tarkoittaa ainoan totuuden voittoa. Mutta kuka on ainoa totuus tässä maailmassa? Kuka on totuus tässä maailmassa? Hän, joka sanoi itsestään: ”Minä olen totuus!” Jeesus Kristus. Lihaksitullut Jumala. Hän on totuus maallisessa maailmassamme, tämä on ihmistä varten oleva totuus. ”Jumala ilmestyi lihassa.” Herra Jeesus Kristus otti ruumiin, jotta hän ruumiillaan kertoisi meill...

Vapahtaja opettaa meitä joka päivä omalla äänellään: kuunnelkaamme kirjoituksia tuhlaajapojasta, joka tuli järkiinsä, ja jäljitelkäämme uskossa hänen hyvää katumustaan. Huutakaamme nöyrin sydämin hänelle, joka tuntee kaikki salaisuudet: Olemme tehneet syntiä sinua vastaan, armollinen Isä, emmekä ole koskaan arvollisia tulla kutsutuiksi sinun pojiksesi kuten ennen. Mutta sinä, joka luonnoltasi olet ihmisiä rakastava, ota minut vastaan ja tee minut yhdeksi palkkalaisistasi. ( Tuhlaajapojan sunnuntain aamupalveluksen iikossi) Säkeitä tuhlaajapojan sunnuntain synaksarionista: Jos olet tuhlaajapoika, kuten minä, ota vaarin! Sillä kaikki Jumalan myötätunnon ovet ovat avoinna. Kristus, meidän Jumalamme, sanomattomassa ihmisrakkaudessasi armahda meitä. Aamen. (suom. Jaakko Olkinuora)

Vanhus, kun en mielessäni oikeuta muiden ihmisten tekoja, tarkoittaako se, että olen kovasydäminen? Et oikeuta mielessäsi muiden tekoja, mutta keksit omille teoillesi tekosyitä? Myöhemmin Kristuskaan ei pyri löytämään oikeutusta teoillesi. Ihmissydän voi hetkessä muuttua kovaksi kuin kivi, jos sitä kohdellaan huonosti, tai se voi muuttua kovin helläksi, jos siihen suhtaudutaan rakkaudella. Sinun tulee hankkia äidinsydän. Näethän, että äiti antaa lapsilleen kaiken anteeksi ja toisinaan teeskentelee, ettei näe heidän pahoja tekojaan. Se, joka viettää oikeanlaista hengellistä elämää, keksii kaikkien pahoille teoille vapauttavia todisteita, hän löytää kaikkien käytökseen oikeuttavat syyt, kun taas hän ei koskaan keksi tekosyitä omille teoillaan, ei edes silloin, kun on oikeassa. Hän sanoo aina olevansa syyllinen, koska hän ajattelee, ettei käytä hyväkseen tilaisuuksia, joita hänelle tarjoutuu. Hän näkee esimerkiksi jonkun varastavan ja ajattelee, että hän itsekin, jos häntä ...