Pyhien joukkoon luetun isämme
Epifanioksen, Kyproksen piispan, puhe Kristuksen pyhästä
ylösnousemuksesta (katkelmia)
Herra, siunaa!
Vanhurskauden Aurinko on tänään,
kolmantena päivänä, koittanut ja valaissut ja koko luomakunnan.
Ennen aikoja oleva Kristus versoi kolmantena päivänä kuin
viiniköynnös ja täytti maanpiirin ilolla. Nähkäämme illaton
aamu, nouskaamme tänään ennen aamun alkua ja täyttykäämme valon
ilolla. Kristus avasi tuonelan portit, ja kuolleet nousivat unestaan.
Kristus, langenneiden ylösnousemus, nousi kuolleista ja nosti
kanssaan Aadamin! Kristus, kaikkien ylösnousemus, nousi kuolleista
ja vapautti Eevan kirouksesta! Kristus, hän joka on ylösnousemus,
nousi kuolleista, ja saattoi iloon kaikki epäjärjestyksessä
olevat! Herra heräsi kuin nukkuja ja murskaten vihollisensa saattoi
heidät häpeään. Hän nousi kuolleista ja lahjoitti koko
luomakunnalle ilon, hän nousi kuolleista ja tyhjensi tuonelan
tyrmän. Hän nousi kuolleista ja muutti turmeltuneisuuden luonnon
turmeltumattomuudeksi. Kristus nousi kuolleista ja palautti Aadamille
hänen muinaisen kuolemattomuuden arvonsa! Sillä Kristuksessa
luomakunta muuttuu uudeksi ylösnousemuksen kautta. Sillä
Kristuksessa on uusi maailmanjärjestys: järjestäytykäämme sen
mukaan, me epäjärjestyksessä olevat. Sillä Kristuksessa on tänään
kirkko, uusi taivas: taivas, joka on silmin nähtävää taivasta
kauniimpi. Sillä sitä ei valaise päivittäin laskeva aurinko, vaan
tämän Auringon nähtyään häpeästä laskeutui sitä palveleva
aurinko. Tämä on se Aurinko, josta profeetta sanoi: Teille,
jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko
(Mal. 3:20). Hän on Aurinko, joka valaisee kirkon ikuisella
loisteella ja josta pyhät kirjoitukset sanovat: Kun aurinko oli
noussut vuorten yläpuolelle ja Loot oli tullut Soariin (1. Moos.
19:23). Soar on tässä seimen esikuva. Tämä on Aurinko, joka tekee
tyhmät viisaiksi, tämä Aurinko on meidän uskomme perustus. Tämän
vanhurskauden Auringon, Kristuksen, takia Kirkosta tulee taivas: ei
taivasta, jossa riippuu vähenevä ja kasvava kuu, vaan taivas, jossa
on aina hohtava ilo. Ei taivas, jossa on tähtiä ja planeettoja,
vaan taivas, johon tulee valistettuja tähtiä kastealtaasta. Ei
taivas, jossa kulkevat varjostavat pilvet, vaan taivas, jossa
Kirkolla on opettajia ja teologeja. Ei taivas, jossa vedet on
ripustettu taivaankannen päälle, vaan taivas, jonka perusta on
pyhässä opissa. Ei taivas, josta kuuluvat salamien jylinät tai
lintujen huudot, vaan taivas, joka kutsuu ihmisiä opettajien
äänillä.
Tämä on se päivä, jonka Herra
teki: iloitkaamme hengellisesti
ja riemuitkaamme siitä Jumalalle
sopivalla tavalla. Tämä
juhla on meille kaikkia muita juhlia suurempi. Tämä on se juhla,
jota Pyhä Henki tarkoittaa käskiessään: Käykää
kulkueena lehvät käsissä ja
iloitkaa, ulottakaa piirinne alttarin sarviin. (Ps.
118:27). Tämä on koko maailman juhla, uuden alku ja pelastava
juhla. Tämä juhla on kaikkien juhlien huippu ja keskipiste. Tämä
on päivä, jonka Jumala on siunannut ja pyhittänyt, sillä tänä
päivänä hän lepäsi kaikista töistään saatettuaan loppuun maan
päällä olevien ja maan alla asuvien pelastuksen. Tänä päivänä
hän lakkautti epäjumalien ja villipetojen palvonnan ja
rituaalitanssit: tänä päivänä hän tuhosi kaikki vastustavat
voimat. Tänä päivänä hän lakkautti pahojen henkien juhlat ja
pidot; tänä päivänä hän lakkautti epäjumalille toimitetut
veri- ja polttouhrit. Tänä päivänä hän lakkautti epähurskauden
juonet. Tänä päivänä hän kukisti hirmuvaltiaan ja kansan
hallitsijan vallan; tänä päivänä hän lakkautti juhlien ja
uudenkuun uhrit. Tänä päivänä hän lakkautti lain määräämän
juutalaisten pääsiäisen; tänä päivänä hän toteutti kaikki
ennustukset, profetiat ja ennusmerkit. Meidän
pääsiäislampaamme on
todellinen Pääsiäinen, Kristus, joka on jo teurastettu
(1. Kor. 5:7) ja jokainen,
joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus (2.
Kor. 5:17). Niinpä Kristuksessa on uusi usko, uudet lait, uusi
Jumalan kansa: ei vanha vaan uusi Israel ja uusi Pääsiäinen, uusi
hengellinen ympärileikkaus, uusi veretön uhri, uusi jumalallinen
liitto. Viettäkää siis juhlaa ja uudistakaa sydämissänne
vilpitön henki, jotta ottaisitte vastaan uuden ja todellisen juhlan
salaisuudet ja saisitte tänään nauttia taivaallisesta sulosta ja
lähtisitte pois uuden Pääsiäisen toteutuneiden salaisuuksien
kera, eikä vanhan juhlan vanhentuneiden asioiden kanssa.
Muinoin
lainsäätäjä Mooses välitti kansalle Jumalalta lain esikuvan
pelastukseksi: niin myös lainsäätäjä Herra lähetti meille
pelastukseksemme todellisen lain, hän, joka on Jumala Jumalasta ja
vuori taivaallisten vuorien vuoristosta. Mooses vapautti kansan
faaraolta ja Egyptistä: Kristus vapautti meidät paholaiselta ja
pahoilta hengiltä. Mooses tappoi juutalaista pahoinpidelleen ja
hautasi hänet hiekkaan, mutta Kristus kuoletti paholaisen ja syöksi
hänet syvyyteen. Mooses sopi rauhan kahden riitelevän veljensä
välille: niin Kristuskin toi rauhan kahden kansansa välille
yhdistäen taivaalliset maan päällä olevien kanssa. Egyptissä
faaraon tytär löysi pesulle tultuaan Mooseksen ja otti hänet
itselleen: Kristuksen tytär, kirkko, kasteessa ottaa itselleen
Kristuksen, ei kolmikuukautisena vauvana, kuten Mooseksen, vaan
kolmantena päivänä haudasta. Egyptissä Israel juhli pääsiäistä
esikuvallisesti pimeydessä: me taas juhlimme Pääsiäistä
päivänvalossa. Siellä he juhlivat päivän saavuttua iltaan: me
taas juhlimme iankaikkisuuksien ehtoohetkeen asti. Siellä asumusten
ovet voideltiin verellä: nyt taas uskovien sydämet saavat
Kristuksen veren sinetin. Siellä toimitettiin uhri yöllä ja yöllä
ylitettiin Punainenmeri, mutta pelastus ja kasteen punaisen meren ja
Hengen liekehtivä tuli näyttäytyvät päivänvalossa. Tässä
tulessa Pyhä Henki saapuu ja ilmestyy, ja tässä vedessä pahojen
henkien lohikäärmeiden päämiehen, paholaisen, pää murskataan.
Siellä Israel sai Moosekselta öisen kasteen, siellä pilvi peitti
kansan. Täällä taas Kristuksen kansan varjoaa Korkeimman voima.
Siellä kansan pelastuttua Mooseksen vaimo Mirjam tanssi: täällä
taas Kristuksen kirkko kaikkien muiden kirkkojen kanssa juhlii
pakanakansan pelastusta. Siellä Mooses pakenee turvaan kallioon:
täällä kansa turvautuu uskon kallioon. Siellä hakataan teksti
lain kivitauluihin: täällä jumalalliset lait välittyvät
kirjoittamatta. Siellä valettiin härkäpatsas, joka tuli kansalle
tuomioksi: täällä taas Jumalan Karitsa uhrataan kansan
pelastukseksi. Siellä kalliota iskettiin sauvalla: täällä
Kristusta, peruskalliota, isketään keihäällä kylkeen. Siellä
vesi virtasi kalliosta: täällä vesi ja veri vuotivat
elävöittävästä kyljestä. He saivat ravinnokseen lintuja
taivaalta: me saimme ottaa Hengen kyyhkyn muodossa korkeudesta. He
söivät mannaa sopivalla hetkellä ja pelastuivat kuolemalta: me
syömme leipää iankaikkiseksi elämäksi.
Mutta
nämä asiat jäävät historiaan vanhentuneina ja tulevan
varjokuvina ja ne saavat täyttymyksen: meidän kansamme taas
lisääntyy ja kukoistaa ja pysyy loppuun asti. Tämä oli meidän
pääsiäisemme esikuva: tämä oli lain hämärässä pysynyt
tulkinta. Ymmärrä nämä asiat juhlasta, tutkiskele näitä
Mooseksen ja profeettojen esittämiä seikkoja tästä juhlasta,
jotta vakuuttuisit ylösnousemuksesta. Sillä epäuskon peitto pyrkii
peittämään kaikkia. On olemassa kuvaamattoman paljon ennusmerkkejä
ylösnousemuksesta ja uudesta elämästä. Todellinen esikuva tälle
oli Iisakin teurastaminen: sen esikuva oli Joosef kuilussa, jonne
hänet hänen veljensä heittivät, mutta josta hän nousi elävänä.
Tämän päivän esikuva on Jeremias kuilussa, josta hän kerran
nousi ja vapautui turmeluksesta ja vaivasta. Kristuksen
ylösnousemuksen esikuva on Joonas, joka joutui valaan vatsaan ja
pääsi sieltä ulos kolmantena päivänä.
Mutta
onko näiden asioiden jälkeen vielä jotain? Juhlimmeko vain me, vai
huolehdimmeko lähimmäisistämmekin? Riemuitsemmeko vain me, vai
käsitteleekö tämä puheeni muitakin? On tarpeen, että juhlastamme
tulee Jumalaa miellyttävä koko kirkon yhteinen huokaus Jumalan
puoleen. Muistelkaamme niitä veljiämme jotka ovat puutteenalaisia.
Olkaamme kahleissa kahlittujen kanssa: kärsikäämme yhdessä
kärsivien kanssa, sillä jos yksi ruumiinjäsen kärsii, kärsivät
kaikki jäsenet. Kärsikäämme siis yhdessä veljiemme kanssa, ei
rahaa antaen tai mukavia puhellen vaan tehden muille hyviä tekoja ja
kantaen Jumalan puoleen anomuksia heidän puolestaan.
Tänä juhlana rukoilkaamme veljiemme
puolesta ja sanokaamme Kristukselle: Sinä, joka olet aina ollut ja
olet nytkin hyvä Jumala ja ihmisiä rakastava Valtias, joka vapautit
Israelin kansan Egyptin orjuudesta pääsiäisenä ja karitsan
verellä lahjoitit heille vapautuksen: lahjoita nytkin maailmallesi
vapahdus katkerasta orjuudesta puhtaimman ruumiisi ja kalleimman
veresi kautta. Sinä, joka otit vastaan syntisen naisen valituksen,
ota vastaan nytkin Kirkkosi ja sen huokaukset.
Muista ristiäsi, muista kansaasi,
muista laupeuttasi. Sinä, joka vapaaehtoisesti kestit neljäkymmentä
päivää kestäneet kiusaukset, oi Valtias, muista kansojasi jotka
elävät kiusausten autioissa ja vedettömissä erämaissa. Muista
meitä heidän kanssaan, sinä hyvä ja ihmisiä rakastava. Armahda
heitä, Valtias, en pyydä paljon. Tule heidän luokseen oi Jumala,
joka olet ojentanut heitä: saavu lastesi luo, sillä he ovat ainakin
lapsiasi, sillä he ovat olleet kristittyjä, he ovat sinun laumaasi,
he ovat olleet sinun jäseniäsi, he ovat ottaneet vastaan sinun
ruumiisi. Oi Valtias, katso heidän puoleensa armossasi ja
laupeudessasi. Näe näiden kurjien kokema väkivalta ja anna heille
ihmisrakkauttasi: näe heidän alastomuutensa ja anna heille
parannus. Näe syvä yksinäisyys ja suo heille laupeutesi. Vaikka
oikeudenmukaisesti olet heitä kurittanut, paranna heidät: vaikka
kohtuullisesti olet heitä koetellut, kutsu heidät luoksesi. Vaikka
olemmekin syntisiä, olemme kuitenkin kristittyjä. Vaikka olemmekin
nöyryytettyjä, olemme kuitenkin sinuun uskovaa kansaa. Vaikka emme
ansaitsekaan ihmisrakkauttasi, olemme kuitenkin yhdeksi ruumiiksi
kokoontuneen Kirkkosi lampaita. Me köyhät kannamme sinulle tämän
anomuksen kolmantena päivänä tapahtuneen ylösnousemuksesi tähden
vankeudessa olevien puolesta, me papit ja kirkkokansa, nuorukaiset ja
neidot, vanhat ja nuoret, lapsukaiset ja äidit, kaikki sinuun
uskovat sielut: vapauta heidät kaikki uhkaavalta vaaralta ja tee
heidät otollisiksi sinun valtakuntaasi, ainosyntyisen Poikasi,
Valtiaamme, Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armosta ja
ihmisrakkaudesta sekä hänen kanssaan myös hänen kaikkein pyhimmän
ja eläväksi tekevän Henkesi kautta, nyt ja aina ja iankaikkisesta
iankaikkiseen. Aamen.
(suom. Jaakko Olkinuora)
Kommentit
Lähetä kommentti