ORTODOKSISESTA MAAILMASTA

  1. sävelmä Lauantai-illan ehtoopalveluksessa laulettava Jumalansynnyttäjän kanoni [Typikonin mukaan nämä kanonit lauletaan ehtoonjälkeisessä palveluksessa, mutta nykyisessä athoslaisessa käytännössä ehtoonjälkeisessä palveluksessa luetaan aina akatistos Jumalansynnyttäjälle, jolloin Jumalansynnyttäjän kanoni siirtyy ehtoopalvelukseen vanhurskaan Simeonin rukouksen jälkeen.] Pyhän Theodoros Studionlaisen runo, jossa on seuraava järjestelmä: Kunkin oodin ensimmäisessä troparissa syntinen rukoilee Jumalansynnyttäjää. Toisessa troparissa Jumalansynnyttäjä rukoilee Kristusta. Kolmannessa troparissa Kristus vastaa Jumalansynnyttäjälle, ja neljännessä troparissa Jumalansynnyttäjä vastaa syntiselle. Akrostikon: ”Valtiatar, taivu Theodoroksen rukousten puoleen.” 1. oodi Liitelauselma: Kaikkein pyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät. Oi puhdas, mahtumattoman luonnon astia, ano Kristusta, että hän päästäisi minut pimeästä tulesta ja tekisi minut osalli...

  Miksi paastoamme paastonaikoina öljystä ja kalasta, mutta syömme oliiveja ja mätiä? Ainamuistettava liturgiikan professori Ioannis Fountoulis vastaa: Vanha ja todellinen paasto tarkoittaa täydellistä pidättäytymistä ravinnosta tai ns. kuivamuonan syömistä. Mutta koska tämä ei ole mahdollista kirkkovuoden pitkinä paastonaikoina, vaikeiden elinolojen tai uskonnollisen innon puutteen takia, käytäntöön on vakiintunut erilaisia helpotuksia, jotta kaikki uskovat voisivat paastota. Vanhoina aikoina kristityt söivät paastopäivinä yhdeksännen hetken (klo 15) jälkeen vain vettä ja leipää. Vähitellen kuitenkin täydellinen ravinnosta pidättäytyminen väheni nykyisen kaltaiseksi ja suuren paaston ehtoopalvelukset sekä ennen pyhitettyjen lahjain liturgiat siirrettiin aamuun, mutta myös muita ravintoaineita alettiin käyttää, kuten hedelmiä, paputuotteita, äyriäisiä, mereneläviä jne. Näiden asioiden kautta voidaan ymmärtää myös, että öljyttöminä paastopäivinä syömme öljyä ja ka...