Siirry pääsisältöön

Theotokarionin kanoni

 
1. sävelmä

Lauantai-illan ehtoopalveluksessa laulettava Jumalansynnyttäjän kanoni

[Typikonin mukaan nämä kanonit lauletaan ehtoonjälkeisessä palveluksessa, mutta nykyisessä athoslaisessa käytännössä ehtoonjälkeisessä palveluksessa luetaan aina akatistos Jumalansynnyttäjälle, jolloin Jumalansynnyttäjän kanoni siirtyy ehtoopalvelukseen vanhurskaan Simeonin rukouksen jälkeen.]

Pyhän Theodoros Studionlaisen runo, jossa on seuraava järjestelmä:

Kunkin oodin ensimmäisessä troparissa syntinen rukoilee Jumalansynnyttäjää. Toisessa troparissa Jumalansynnyttäjä rukoilee Kristusta. Kolmannessa troparissa Kristus vastaa Jumalansynnyttäjälle, ja neljännessä troparissa Jumalansynnyttäjä vastaa syntiselle.

Akrostikon: ”Valtiatar, taivu Theodoroksen rukousten puoleen.”

1. oodi

Liitelauselma: Kaikkein pyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät.

Oi puhdas, mahtumattoman luonnon astia, ano Kristusta, että hän päästäisi minut pimeästä tulesta ja tekisi minut osalliseksi hänen valtakunnastaan.

Liitelauselma: Kaikkein pyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät.

Poika ja Sana, ota vastaan rukoukseni, ja vapauta helvetistä palvelijasi, joka huutaa puoleeni sielun syvyydestä, ja tee hänet osalliseksi sinun valtakunnastasi.

Liitelauselma: Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.

Sinä, Äiti, tiedät, että olen armon lähde, ja minä armahdan syntisiä, jotka aina lankeavat minun, Valtiaan, eteen; mutta hän katkeroittaa minua kauheilla pahoilla teoillaan.

Liitelauselma: Nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sinä olet katkeroittanut Poikani monilla rikkomuksilla ja pahoilla ajatuksilla, joten takiasi nyt hänen hyväntahtoisuutensa on muuttumaisillaan inhoksi ja raivoksi.

[Samat liitelauselmat toistuvat kaikissa oodeissa.]

3. oodi

Koko elämäni olen totisesti tuhlannut pahuudessa, ja sen takia huudan sinulle, että anoisit Poikaasi, oi Puhdas, että hän kutsuisi minut, tuhlaajapojan, ja pelastaisi nyt minut, langenneen.

Kaiken Valtias, joka olet syntynyt sanomattomasti kohdustani, ja armahda palvelijaasi, kuten muinoin tuhlaajapoikaa, ja anna hänen, oi Kaikkein Pyhin, olla tuomiopäivänä sinun oikealla puolellasi.

Oi Äiti, minäkin huudan sinulle kaiken tietävänä! Kuule minua: tuhlaajan elämää viettänyt tuli luokseni palavasti katuen ja huusi: ”Olen tehnyt syntiä!” Mutta hän huutaa sinulle katuvana ja myöhemmin kuitenkin valehtelee.

Kerroin Pojalleni sen, mitä minulle sanoit, huutaen, että hän tekisi sinut otolliseksi valtakunnastaan, mutta hän vastasi minulle: ”Hän ei tullut luokseni palavassa uskossa, ja siksi lähetän hänet pois kasvojeni luota.”

4. oodi

Oi Neitsyt, tietäen voimasi, huudan sinulle puoleesi pelvolla, oi ainoa hyvä: vaikka minulla ei olekaan aivan palavaa katumusta, anna minulle täydellinen sovitus Valtiaan puoleen anoen.

Kuule, oi luonnoltasi ihmisiä rakastava Jumala ja Valtias, Äitisi jatkuvaa huutoa, ja vapahda palvelijasi tuomiosta: vaikka hän ei olekaan saavuttanut täydellistä uskoa, lahjoita Jumalana se hänelle.

Annoin hänelle, oi Äiti, kaikki mahdollisuudet pelastumiseen: mutta hän ei luopunut synnistä ja joutui kuoleman alaiseksi, ja tämän takia hän ei voi pelastua, ennen kuin hän joutuu tuleen.

Tiedän nyt sinut syypääksi omaan kadotukseesi, kuten jumalallinen Poikani sanoi, sillä sinä kokonaan pysyt synnissä ja antauduit täysin joutilaisuuteen: kuka sinut nostaisi siitä ylös?

5. oodi

Oi Neitsyt, haluan aina tutkiskella pelastuksen polkuja, jotka vievät minut kohti loppumatonta elämää: mutta taas kauheat demonien joukot houkuttelevat synnin syvään kuiluun ja kadotuksen kauheaan liejuun.

Kuoletettuasi aiemmin kuoleman, oi Pelastaja, vapautit Aadamin kahleista: siksi anon nytkin, Poikani, päästämään palvelijasi demonien vaikutuksesta, sillä ne eivät anna koskaan katua.

Kaikkien ylistämä Äiti, huudan minäkin sinulle: kauhistuttavien demonien joukot tulevat hänestä ulos rukouksella ja paastolla, mutta hän ei ole puhdistanut ruumistaan pidättyväisyydellä, rukouksella ja puhtaudella, ja niin hänestä on tullut demonien luola.

Kuuntele tarkoin, mitä Poikani on aiemmin sanonut, ja muista tämä tarpeellinen asia: kun hänen oppilaansa eivät onnistuneet häätämään henkeä, Hän huusi heille sanoen: demonien laji häädetään rukouksella ja paastolla.

6. oodi

En voi kuunnella sanoja, enkä kykene hyveisiin: en rakasta rukouksen enkä paaston harjoittamista, oi Jumalan Morsian, ja sen takia riennän turvaasi.

Armollinen Poikani, kuule äitiäsi, kun anon: Minun luokseni rientävä ei kykene hyödyllisiin tekoihin ja huutaa minulle: ”Minulla ei ole muuta toivoa kuin sinut, oi Valtiatar.”

Palavasti anova Äiti, lakkaa puhumasta: sillä kun hän mainitsee minun olevan laupias, hän joutuu häpeään, sillä hän ei huomaa minun raivoani.

Anoin puolestasi Poikaani ja Jumalaa, jotta saisit armahduksen: mutta hän huutaa minulle, että lopettaisin rukoilemasta pelastuksesi puolesta.

Katismatropari

Kasvatettuaan sinut, maanpäällisen, järjellisen paratiisin, viljelijä Kristus sikisi sinussa, Valtiatar, kuten ensimmäisen paratiisin elämän puu. Ano häntä, että hän tekisi minut otolliseksi suloisesta paratiisista ja saattaisi minut ihanan levon vetten ääreen.

7. oodi

Kaiken toivoni minä panen sinuun, Valtiatar, älä hylkää minua kadotuksen kauhistuttavaan syvyyteen, vaan käänny huutaen jälleen Poikasi puoleen, ettei hän hylkäisi kättensä tekoa.

Valtias, jonka laupeuden ulappa on rajaton, ota jälleen vastaan minut, kun anon sinua, ainoaa pitkämielistä, ja armahda kättesi tekoa, kuten muinoin armahdit kanaanilaista naista.

Armahdan ja pelastan sen, joka rientää luokseni, sillä en koskaan halua hylätä luomaani, koska synnyin sinusta pelastaakseni hänet: mutta tuo on kaukana minun teoistani.

Ennen aikoja ollut korkeimman viisaus, Poikani, tuli ihmiseksi minun kauttani pelastaakseen ne, jotka palavalla uskolla varjelevat jumalallista kastetta: mutta sinä olet osoittautunut niistä osattomaksi.

8. oodi

Rohkenin tulla luoksesi, oi Neitsyt, tietäen Poikasi pelastaneen syntisen naisen ja ryövärin: sillä nämä eivät tehneet mitään hyvää tekoa elinaikanaan, mutta silti saivat anteeksiannon.

Katso alas korkeudesta ja kuule Äitiäsi, joka sinua rukoilee, ja päästä tämä palvelijasi tulesta, kuten muinoin päästit syntisen naisen ja vapahdit ristilläsi ryövärin.

Liitelauselma: Me kiitämme Herraa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.

Muinoin ristillä riippunut ryöväri huusi minulle uskolla: ”Muista minua!” Syntinen nainen taas vuodatti minulle kyynellähteitään, mutta tuo ei ole heidän kaltaisensa.

Liitelauselma: Nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Kristus pelasti kyynelehtivän syntisen naisen, kuten myös uskovan ryövärin ristillä: jos haluat tulla pelastuksesta osalliseksi, riennä Herran puoleen kyynelin ja uskolla.

Me kiitämme, ylistämme ja kumarramme Herraa, veisaten ja korkeasti kunnioittaen häntä iankaikkisesti.

Irmossi:

Häntä jota enkelit ja kaikki sotajoukot pelkäävät, ylistäkää häntä Luojana ja Herrana, oi papit, kunnioittakaa häntä, nuorukaiset, kiittäkää häntä, kansat, korottaen häntä iankaikkisesti.

9. oodi

Pidän itseäni kaikkia ihmisiä syntisempänä, oi Tytär, ja siksi vavisten pelkään Poikasi lähestymistä: mutta ano häntä ja tee hänet armolliseksi ottamaan minut vastaan, kun häntä lähestyn palavalla uskolla ja halulla.

Oi Sana, vapauta helvetistä luoksesi tuleva palvelija. Anon sinua olemaan muistamatta hänen rikoksiaan, vaikka hän tekikin syntiä, oi Vapahtaja. Hän kuitenkin riensi turvaani, ja siksi rukoilen: minun tähteni ota vastaan hänet, sinä, joka täytät kaikkien anomukset.

Oi Äiti, luoksesi turvaan rientävä ei ole arvollinen armoon, ja kukaan muu ihmisistä ei raivostuta minua kuten hän: mutta puhtailla esirukouksillasi vapautan hänet helvetin tuomiosta, jos hän kantaa minulle katumuksen hedelmää.

Tuonelan alaisuudesta sinä olet noussut korkeuksiin jumalallisen Poikani puoleen kantamieni rukousten myötä. Varokin, ettet lankea aiempiin, kauheisiin rikoksiisi, vaan tule katumuksen tielle, ettei sinua taas heitettäisi kadotuksen laaksoon.

Prosomoion-stikiirat

Liitelauselma: Kaikkein pyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät.

Sinä olet maailman ilo, syntisten satama, myrskyyn joutuneiden pelastus, oi Jumalansynnyttäjä Neitsyt. Ota vastaan rukoukseni ja anomukseni, kun sinulle huudan, oi Puhtain, ja vie ne kiireesti Poikasi luokse, jotta hän pelastaisi minut, tuhlaajapojan.

Liitelauselma: Kaikkein pyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät.

Rakkain Poikani, kaiken ilon alkusyy, suo palvelijallesi rikkomusten anteeksianto, jotta kaikki tuntisivat, että minulla on äitinäsi mitä suurin uskallus edessäsi, Kristukseni, rukoilla kaikkien pyhiesi puolesta.

Liitelauselma: Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.

Oi Äiti, ilon astia, sinun rukouksesi taivuttamana annan päästön rikkomuksista tälle kovasydämiselle. Lakkaa nyt huutamasta: mutta sano hänelle, että hän lopettaisi tekemästä syntiä ja saattamasta minua raivon partaalle, sillä olen luonnoltani laupias.

Liitelauselma: Nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Katso, sinä sait rikostesi päästön anomuksillani. Tarkkaa, että vietät lopun elämääsi Jumalalle mieluisasti, jotta saisit nauttia paratiisissa suloisesta, päättymättömästä kunniasta kaikkien valittujen kanssa.

[Kreikasta suomentanut Jaakko Olkinuora]

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ehtoolliseen valmistautuminen

EHTOOLLISEEN VALMISTAUTUMINEN Munkki Damaskinos Ksenofontoslainen
Koko ortodoksisen jumalanpalveluselämän ydin on Herran pyhä ehtoollinen, salaisuuksista suurin, jossa leipä ja viini muuttuvat ihmeellisellä tavalla Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Säännöllinen ehtoolliseen osallistuminen on jokaisen ortodoksin velvollisuus, mutta sitä ei tule nähdä oikeastaan velvollisuutena vaan koko ihmiselämän suurimpana ilona: mikä voi olla valtavampaa ja ihanampaa, kuin ottaa itsensä Jumala sisäänsä ja tulla Kristuksen ruumiin kautta yhteen myös kaikkien muiden kirkon jäsenten kanssa? Ehtoollisrukouksissa sanotaan, että Kristuksen ruumis ja veri tuovat syntien anteeksiantamuksen, iankaikkisen elämän, ruumiin ja sielun parannuksen ja aistien puhdistukseksi. Ehtoollinen on ortodoksisessa kirkossa rajattu vain ortodoksisen kirkon jäsenille. Siksi esimerkiksi luterilaiset ja roomalaiskatolilaiset eivät saa osallistua ortodoksiseen ehtoolliseen. Tämä johtuu siitä, että ortodoksinen kirkko on Kristuksen r…

Munkkeus on elinikäinen sitoumus

ATHOSVUOREN SIMONOPETTAN LUOSTARIN IGUMENI EMILIANOS
KATKELMIA MUNKKEUDEN PYSYVYYDESTÄ
[Pyhä Makarios Suuri kirjoittaa:]
Jos joku haluaa lähteä pois luostarista minkä tahansa erimielisyyden takia, hän ei saa mukaansa yhtään mitään lukuun ottamatta yhtä vaatimatonta asua, ja hän eroaa veljestön yhteydestä uskottomana.
Tämä sääntö muistuttaa meitä evankeliumin ehdoista avioliitoille, siis avioerokieltoa. Herra inhoaa avioeroa. Ykseys on Pyhän Kolminaisuuden ja Kirkon salaisuus. Avioero on kaikissa tapauksissa poissuljettua, vaikka evankelistojen mukaan se vaikuttaisikin olevan sallittu aviorikoksen tapauksessa. Todellisuudessa tämä tarkoittaa, että aviorikos tuhoaa avioliiton. Jumala ei siis anna siunausta erottaa sitä, minkä Hän on yhdistänyt, vaan Hän julistaa, että yhteisen taakan kantaminen Kristuksessa on päättynyt.
Sama merkitys on [pyhän Makarioksen] sanalla ”uskottomana”. Jos joku haluaa lähteä luostarista, koska hän väsähtää kuuliaisuustehtävissä, koska kärsii kesähelteistä, on hä…

Ohjaajavanhuksen ja kuuliaisuusveljen välinen suhde

Athosvuoren Simonopetran luostarin igumeni Emilianos
Vanhuksen ja kuuliaisuusveljen välinen suhde
OSA 1
Luostarin selviytyminen perustuu pääasiassa kuuliaisuusveljen ja vanhuksen väliseen oikeanlaiseen suhteeseen. Monesti olemme iloisia veljestömme perhemäisestä luonteesta, rakkaudestamme, vapaudestamme, Jumalastamme, jumalanpalveluselämästämme, mutta jotkut yksinkertaiset hengellisen elämän piirteet, jotka kätkevät sisäänsä sen koko rikkauden, jäävät meiltä huomiotta.
Ensimmäinen asia joka tarvitaan on vanhuksen ajattelutavan tunteminen. Se vaatii kuuliaisuusveljen syventymistä asiaan ja täydellistä oman tahdon hylkäämistä. Kuuliaisuusveljen on otettava vanhuksen ajattelutapa omakseen ja pitää sitä sielussaan kuin kallisarvoista perintöä, ja jos tarve vaatii, välittää sen eteenpäin. Ilman tätä ajattelutapaa ei perheessä ole mitään voimaa tai kasvun siementä.
Jokaisen vanhuksen ajattelutapa on erilainen. Se on yhtäältä hänen kilvoituksensa hedelmä, toisaalta Jumalan armon suoma osa, jonka …