Siirry pääsisältöön

Vanhus Porfyrios Athosvuorelainen yhdistää eronneen avioparin


Eräänä päivänä menin papparaisen kotiin ja hän kertoi minulle seuraavan tarinan, joka tapahtui erään taksikuskin kanssa: “Lapseni, otin kerran taksin mennäkseni kotiin. Kun menin sisään, kuski oli laittanut radion päälle, ja siinä soi iskelmää, ja minä sanoin hänelle kohteliaasti:
- Ole hyvä, koska minä en pidä näistä lauluista, voisitko kenties sulkea radion?
- Kyllä, isä, suljen sen, hän vastasi. Sitten kysyin häneltä:
- Mikä sinun nimesi on?
-Minun nimeni on Vasili, hän vastasi.
-Vasili hyvä!, minä sanoin hänelle. Onko sinulla lapsia, Vasili?, kysyin häneltä.
-On, hän sanoi, kaksi lasta.
-Vasili hyvä, sanoin hänelle, vanhempi lapsesi muistuttaa sinua paljon, tiesitkö sen?
-Kyllä, hän muistuttaa minua paljon, mutta isä, mistä sinä sen tiedät?
-Missä sinun lapsesi ovat nyt? kysyin häneltä.
-Isä, he ovat eräässä kylässä äidinsä kanssa.
-Ja sinä asut yksin täällä (Ateenassa)?, kysyin häneltä.
-Kyllä, hän vastasi. Olen eronnut, isä, ja minä olen täällä ja vaimoni lasten kanssa asuvat siellä.
-Hyvä Vasili, jätätkö heidät yksin sinne etkä mene heitä tapaamaan?
-Ei se onnistu, isä, hän vastasi, koska jo jonkin aikaa olemme eläneet näin, enkä voi nyt mennä sinne.
-Miksi et?, kysyin häneltä. Haluatko, että autan sinua tapaamaan heidät?, sanoin hänelle.
-Ja miten sinä minua autat, isä? hän kysyi.
-Mitä se sinua kiinnostaa. Sano että haluat niin minä huolehdin asiasta.
-Hyvä on, hän sanoi, huolehdi siitä. Otin hänet mukaani ja vein hänet kylään, jossa oli hänen vaimonsa ja lapsensa. Kun lähestyimme taloa, hän sanoi:
-Voi! Minä en tule lähemmäksi, pysyn tässä.
-Hyvä on, sanoin hänelle, istu tässä.
Astuin ulos autosta ja menin kotiin sisälle ja löysin naisen ja toin hänet miehensä luokse, ja he saivat asiansa kuntoon.”

(suom. Jaakko Olkinuora)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Munkkeus on elinikäinen sitoumus

ATHOSVUOREN SIMONOPETTAN LUOSTARIN IGUMENI EMILIANOS
KATKELMIA MUNKKEUDEN PYSYVYYDESTÄ
[Pyhä Makarios Suuri kirjoittaa:]
Jos joku haluaa lähteä pois luostarista minkä tahansa erimielisyyden takia, hän ei saa mukaansa yhtään mitään lukuun ottamatta yhtä vaatimatonta asua, ja hän eroaa veljestön yhteydestä uskottomana.
Tämä sääntö muistuttaa meitä evankeliumin ehdoista avioliitoille, siis avioerokieltoa. Herra inhoaa avioeroa. Ykseys on Pyhän Kolminaisuuden ja Kirkon salaisuus. Avioero on kaikissa tapauksissa poissuljettua, vaikka evankelistojen mukaan se vaikuttaisikin olevan sallittu aviorikoksen tapauksessa. Todellisuudessa tämä tarkoittaa, että aviorikos tuhoaa avioliiton. Jumala ei siis anna siunausta erottaa sitä, minkä Hän on yhdistänyt, vaan Hän julistaa, että yhteisen taakan kantaminen Kristuksessa on päättynyt.
Sama merkitys on [pyhän Makarioksen] sanalla ”uskottomana”. Jos joku haluaa lähteä luostarista, koska hän väsähtää kuuliaisuustehtävissä, koska kärsii kesähelteistä, on hä…

Ehtoolliseen valmistautuminen

EHTOOLLISEEN VALMISTAUTUMINEN Munkki Damaskinos Ksenofontoslainen
Koko ortodoksisen jumalanpalveluselämän ydin on Herran pyhä ehtoollinen, salaisuuksista suurin, jossa leipä ja viini muuttuvat ihmeellisellä tavalla Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Säännöllinen ehtoolliseen osallistuminen on jokaisen ortodoksin velvollisuus, mutta sitä ei tule nähdä oikeastaan velvollisuutena vaan koko ihmiselämän suurimpana ilona: mikä voi olla valtavampaa ja ihanampaa, kuin ottaa itsensä Jumala sisäänsä ja tulla Kristuksen ruumiin kautta yhteen myös kaikkien muiden kirkon jäsenten kanssa? Ehtoollisrukouksissa sanotaan, että Kristuksen ruumis ja veri tuovat syntien anteeksiantamuksen, iankaikkisen elämän, ruumiin ja sielun parannuksen ja aistien puhdistukseksi. Ehtoollinen on ortodoksisessa kirkossa rajattu vain ortodoksisen kirkon jäsenille. Siksi esimerkiksi luterilaiset ja roomalaiskatolilaiset eivät saa osallistua ortodoksiseen ehtoolliseen. Tämä johtuu siitä, että ortodoksinen kirkko on Kristuksen r…

Ohjaajavanhuksen ja kuuliaisuusveljen välinen suhde, osa 3

Athosvuoren Simonopetran luostarin igumeni Emilianos
VANHUKSEN JA KUULIAISUUSVELJEN VÄLINEN SUHDE
Osa 3
Käsitelkäämme nyt joitain yksinkertaisia piirteitä, joita ilman ei Pyhä Henki, ei vanhuksen ajattelutapa eikä kuuliaisuusveljen vanhusta jäljittelevä elämäntapa voi vaalia munkin persoonallisuutta. Nämä kaikki kuuluvat veljestön ykseyteen, mutta niitä on syytä käsitellä erikseen.
Ensimmäinen on ilomme Herran edessä. Ilo ilmaisee kiitollisuuttamme Jumalaa kohtaan, koska kuka ihminen voisi sanoa, ettei ole jatkuvasti Jumalan silmien edessä ja huku hänen suomiinsa lahjoihin? Kun siis en iloitse, se tarkoittaa että olen kiittämätön Jumalaa kohtaan. Ilo on ravintoa ja maaperän lannoitetta, joka auttaa siementä itämään ja kasvamaan. Jos sitä ei ole, tulee vain rikkaruohoja. Ilon meiltä ottavat pois ideologiamme, meidän omat tulevaisuudennäkymme, meidän sekaantumisemme asioihin jotka eivät meille kuulu, meidän suhteemme järkkyminen vanhuksen kanssa. Myös himomme vievät ilon pois. Joku voi kuit…